Symbiatch - maailma on rikki

Finvoice, miksei kukaan korjaa?

15.11.2012 17.53 - IT-ala ohjelmointi 

Huom: kirjoituksessa ei puhuta Finvoicen validiudesta itse XML-spesifikaation kanssa, vaan laajemmin XML-määritysten ja hyvien tapojen mukaisesti. Kun jo tuolla eräs ehti viilata pilkkua :) Toki Finvoicen tuotokset menevät XML-parserista läpi, mutta ne eivät ole "hengen mukaisia."

Vilkaisin taas Finvoicen speksejä, kun pitäisi toteuttaa laskun tulostus sitä kautta. Jo vuosia sitten kritisoin tuota ja kyselin tekijöiltä miksi ihmeessä asiat on tehty aivan päin mäntyä. Vastaus oli "tuli vähän kiire." En tajua miten kiire selittää sen, ettei otettu edes perusasioita osaavia ihmisiä tekemään määrittelyä.

Ne, jotka eivät ole Finvoiceen tutustuneet, se on XML-muotoisten laskutietojen välitykseen tarkoitettu standardi. XML taas on rakenteellisten tietojen välitykseen tarkoitettu kieli. Huomatkaa sana "rakenteellisten." Tätä meinaan Finvoicen speksaajat eivät ymmärtäneet.

Normaalisti, jos määriteltäisi vaikkapa katuosoite, sille voidaan antaa täginimi StreetName. Tämä voidaan sitten laittaa vaikkapa Sender-tägin alle, tai Recipient, tai minkä vain. Tiedetään aina, että tuossa on osoite. Miten tekivät Finvoicen speksaajat? Unohtivat kokonaan, että kyse on rakenteellisesta ja tekivät useita eri tägejä osoitteelle. Löytyy SellerStreetName ja tietysti erikseen BuyerStreetName, puhumattakaan DeliveryStreetName:sta. Eli rikottiin XML:n perusidea. Nämä tägit laitetaan tietysti esimerkiksi DeliveryPostalAddressDetails-tägin alle, joka on DeliveryPartyDetails-tägin alla.

Eli siis oikea tapa olisi tämä:

<Seller>
  <Address>
    <StreetName>Koulukatu 1</StreetName>
  </Address>
</Seller>

Onko tuota vaikea lukea ja ymmärtää, että tuo on myyjän katuosoite? Ei. Mutta Finvoicessa asia tehdään näin:

<SellerPartyDetails>
<SellerPostalAddressDetails>
<SellerStreetName>Koulukatu 1</SellerStreetName>
</SellerPostalAddressDetails>
</SellerPartyDetails>

Tässä siis käytetään turhan pitkiä tägejä, ei hyväksikäytetä XML:n sisäänrakennettua rakenteellisuuta eikä anneta mahdollisuutta määrittää suoraan, että StreetName:lla pitää olla tietty esitysmuoto. Tehdään sitten kolme esitysmuotomääritystä ja yritetään muistaa päivittää kaikki kolme, kun muutoksia tulee.

Mitä tämä sitten tarkoittaa? Sitä, että jos haluat jotenkin käyttää osoitetietoja, sinun pitää määritellä asioita moneen kertaan. Sen sijaan, että tietäisit StreetNamen olevan aina katuosoite, pitää nyt määrittää kolme tägiä, jotka ovat katuosoite.

Samoin jatkuva Seller/Buyer/Delivery-alkuosien toitotus on turhaa. Se vain aiheuttaa ylimääräistä tietoliikennettä ja sotkee tiedonkäsittelyä. Oletan, että nämä on haluttu siksi, että ihminen voisi tietoja lukea. Mutta se ei ole tarpeen, sillä ihminen osaa lukea rakenteellista tietoa, kunhan se esitetään vaikkapa sisennettynä. Josta pääsemmekin seuraavaan ongelmaan.

Sisennyksiä ei saa tehdä! Speksi sanoo selvästi: "Jokaisen rivin pitää alkaa "<"-merkillä ja päättyä ">"-merkkiin." Miksi ihmeessä? XML-parserit osaavat kyllä lukea oikeamuotoista XML:ää. Taasko halutaan, että ihminen voi lukea tiedostoa suoraan? Sitten voi käyttää työkalua, joka muotoilee sen näin, jos halutaan.

Myöskin merkistö on pakotettu: "Finvoice-sanomilla käytetään ISO-8859-15-merkistöä." Eli en voi määritellä kyrillisillä merkeillä tietoja, en kanjeilla, en mitenkään. Miksen? Ei sillä että itse heti tarvitsisin, mutta koko maailma ei pyöri tuon merkistön ympärillä. XML-parserit osaavat kyllä lukea eri merkistöjä ongelmitta. Eivätkö tekijät osaa?

Lukuarvot pitää myös esittää XML-määritysten vastaisina. XML-serialisoinnissa käytetään yleisesti lukuarvoissa pistettä desimaalierottimena. Finvoice vaatii pilkun. Myöskin desimaalimäärät on pakotettu, ihan vain "jotta verkkopankissa e-laskusta voidaan muodostaa maksuehdotus." Pankin järjestelmätkö eivät osaa lukea standardimukaista numerotietoa, ainoastaan tietyllä tavalla määritettyä? Toteutettiin kokonainen Finvoice-palikka, muttei osattaisi tehdä asioita oikein?

Laskurivejä voi myös olla monenlaisia. Laskurivillä ei välttämättä tarvitse olla edes mitään laskurivitietoja! Kaikki ovat silti InvoiceRow. Miksei näitä voitu tehdä omilla tägeillään? "Laskurivi" voi olla vaikkapa vapaamuotoista tekstiä tai välisumma. Ei näin.

Myöskin 2.0-esimerkkitiedostossa on paljon kohtia, joista ei soveltamisohjeessa puhuta mitään. Pitää siis lukea skeematiedostoa ja muita dokumentteja ja arpoa, sen sijaan, että olisi tehty kunnon dokumentaatio.

Miksi meillä on mm EpiBfiPartyDetails sekä EpiBeneficiaryPartyDetails, jotka molemmat kertovat samoista tiedoista?

Miksi esimerkissä on 0 % ALVilla 622,68 euron summa 1500 eurosta? Kopypaste toiminut...

Viitenumeron pitää olla tämän speksin mukaan joko eurooppalainen vaihtelevanpituuksinen tai SPYn mukainen, mutta väkisin 20 numeroa. Harva käyttää 20-numeroisia viitteitä, mutta nyt niihin on sitten pakko laittaa etunollat?

EpiCharge-tägin sisällön pituus pitää olla nolla. Esimerkissä sillä on sisältöä, eli esimerkkilasku ei ole validi. Myöskin esimerkkilasku on kotimaan lasku, silti maksuehto on SEPAn mukainen SLEV eikä kotimainen SHA. Tietenkään en dokumentaatiosta löytänyt tarkemmin tietoa mitä nämä SHA/OUR/SLEV/BEN tarkoittavat, mutta sellaisia arvoja sinne voi laittaa. Ja kuka ihme keksi tägin EpiDateOptionDate?

Pikku huvituksena oli myös yksikköesimerkkinä oleva kwh/h...

Huvittavaa on myös esimerkkilaskussa oleva teksti: "Tavoitteena on, että Finvoice-laskumallia käyttävät yritykset voivat hyödyntää laskun konekielisesti käsiteltäviä tietoja suoraan omissa taloushallinnon järjestelmissä ilman ylimääräisiä muunnoksia. Yhteisestä mallista hyötyy kaikki osapuolet." Niin, miten tästä nyt sitten ilman ylimääräisiä muunnoksia käytetään tietoja hyväksi, kun tiedot on ripoteltu huonosti tägitettyinä, speksinvastaisilla lukuarvoilla ja käytetään yhtä tägiä osoittamaan laskurivejä, seliterivejä ja välisummia? Tämä vain vaikeuttaa tietojen käsittelyä suoraan, ilman muunnoksia. Mutta onko porukassa ketään, joka tämän ymmärtäisi? Ei.

Toki voisi kuvitella, että kun kerran alunperin tehtiin väärin, pakko jatkaa niin. Ei ole. Nyt kun kerran tuli versio 2.0, miksei tähän korjattu asioita? Kuitenkin joudutaan muuttamaan laskun muodostamista ja lukemista, joten samalla vaivalla olisi korjattu nämä asiat ja oikeasti tehty yleismaailmallinen standardi. Nyt tyydyttiin laajentamaan olemassaolevaa ja tekemään asiat vieläkin päin mäntyä. Ja näin varmasti jatkossakin.

Tässä vain taas muutama asia, joihin törmäsin heti määritystä selatessani. Enemmänkin löytyisi, jos kaivaisi. Ja pakko kai on, kun muuten ei saa toteutettua määritystä. Nyt vain pitää muistaa pakottaa XML-tulostus juuri oikeanlaiseksi, kun Pankkiyhdistyksen väki ei osaa muuten lukea tietoja. XML-parserit kyllä osaisivat ilman mitään ongelmia.

Hei Pankkiyhdistys! Ensi kerralla kun teette jotain tällaista, ottakaa vaikka minut konsultoimaan asiassa. Voin vaikka tulla ilmaiseksi niin ei tarvitse sitten tuhlata aikaa puolivillaisten sähellysten kanssa touhuamiseen. Säästän joka tapauksessa aikaa ja rahaa sillä. Kiitos!

Kommentoi

Kommentit

Mika Roivainen (anon, 22.06.2013 13.35)

Olen täysin samaa mieltä kanssasi, että tehdään asiat standardin mukaisesti eikä yritetä luoda jotakin omaa standardia, joka teettää turhaa työtä…

Markooli (anon, 18.07.2013 15.46)

Finanssialan keskusliitolla on finvoice.info sivustolla "soveltamisohjeet" eikä vain standardin määrittelyä. Siksi monet kaupalliset sovellukset tuottavat sovellettua Finvoice-sanomaa. Jos haluat tarkistaa onko Finvoice-sanoma standardin mukaista ja varsinkin sisällöllisesti oikeaa; tarjotaan finvoice.info-sivustolla linkit kahteen törkeän hintaiseen kaupalliseen palveluun. Jotkut ovat siis jo keksineet että finvoicen sotkuista voisi yrittää hyötyä rahallisesti.

Kaiken huipuksi sellaiset organisaatiot kuin PANKIT eivät käsittelevät Finvoice-laskuja jokainen eri tavalla. Esim. Truugo.com tarjoaa validaattoreja FKL:n sekä eri pankkien tapoihin tulkita standardia.

Itkettää kun en voi tehdä rajapintaa johon laskun lähettämällä se vastaanotettaisiin aina oikein vaan lähes joka kerta täytyy asiakkaan järjestlelmän ja oman järjestelmän väliin tehdä muunnos.

(anon, 08.08.2013 00.52)

Tuo pankkiyhdistys taitaa ottaa sinut konsultiksi vain yhdessä tapauksessa: Ohjelmoit erittäin suuressa ja etenkin vaikutusvaltaisessa firmassa. Jos taas olet pienemmässä firmassa, saat potkia teräsovia turhaan. Kysymys ei ole siitä, että tehdään niin kuin hyvä tulee, vaan kysymys on siitä, kuka ja mikä saa sanella de facto -standardit etujensa mukaisiksi.

Minäkin olen pitkälle samaa mieltä siitä, mitä tuossa yllä kerrot. Selkeä käytäntö on hukassa. Vaikka nyt on enää myöhäistä vinkua, niin menisin silti vielä hieman pidemmälle. Vaikka XML on olevinaan hieno tekele, sillä on myös ongelmansa. Tokihan pitäisi toimia standardin mukaisesti, mutta onkohan se standardikaan tässä tapauksessa kovin mainio.

XML ei enää ole sillä tavalla abstrakti, selkeä, yksinkertainen ja joustava kuvausjärjestelmä, jollainen sen ohjelmoinnin peruskäsitteiden kannalta piti olla. XML:n on annettu muuttua viritykseksi ja virittelyksi. Siinä on mutkikkaita määrittelyjä, attribuutteja, kummallisia tulkintoja sekä ennen kaikkea muodon ja sisällön sekoittumista toisiinsa. XML:stä ja etenkin XSD:stä on tullut mutkikasta. Katsopa vaikka FV 1.3:n XSD-tiedostoa. Jos hallitset sen hyvin, hahmotuskykysi on mainio. Konehan ne pyörittää miksi tahansa, mutta ihmisen pitää - tai pitäisi - edelleen ymmärtää ensin se, mitä koneelle tulisi syöttää. Pitkät katkokset IT-infran pettämistapauksissa saattavat usein johtua siitä, että ohjelmoijat eivät enää ymmärrä, mitä käsittämättömäksi mutkistunut koodi todella tuottaa. "Lisää vääntöä, niin kyllä se se siitä yli menee."

Finvoice-laskussa tulee lähteä aina XSD-tiedostosta. Sehän sen XML:n muodon ja sisällön rakentaa. Versio 2:ssa XSD vaikuttaa jo hitusen selkeämmältä ihmisen katsella; ensimmäisenä kuvataan lasku, sitten sen määritykset ja perilliset. XML:n kehittäjänäkin tunnettu James Clark piti koko Schema-järjestelmää XML:n vastaisena ja mutkikkaana. No, asialle ei enää voi mitään.

Finvoicen suunnittelijat olisivat voineet lähteä käyttäjien näkökulmasta, mutta sellainen ei tainnut tulla edes mieleen. Nyt oli ilmeisesti pakko lähteä joidenkin piirien taloudellisten intressien turvaamisesta. Lopputulos on nyt se, että varsin moni yritys briljeeraa sillä, että Finvoice-laskutus ja E-laskut yleensä ovat firmassa käytössä; se tarkoittaa sitä, että kummatkin tänä vuonna lähetetyt Finvoice-laskut saatiin lopultakin perille.

Finvoicen pelastanee suurfirmojen lähettämät kuluttajan E-laskut, joita kuluttajat eivät koskaan näe muina kuin hyväksyttävinä riveinä. Olen muutamaan kertaan koodannut Finvoicen ja C2B-maksun, mutta käyttöä näillä on ollut surkean vähän. Vajaa 10 vuotta sitten puhuttiin, että seuraavana vuonna kaikki laskut menevät Finvoicena. Meniköhän?

Jutut.fi  |  Omat jutut  |  Muiden jutut  |  Kategoriat  |  kirjaudu