Digitoday uutisoi ITviikon tekemää testiä, jossa kerrotaan "RAID 0 -standardin" polkevan jalkoihinsa yhden kiintolevyn järjestelmät. Ovat päätyneet niinkin yllättävään tulokseen, että kun jaetaan data useille levyille, nopeus nousee. Stop the press!
"Hitachin 500 gigatavun sata 2 -levy maksaa 400 euroa ja neljä Seagaten 160 gigatavun sata 2 -kiintolevyä yhteensä 380 euroa. Kiintolevytehon saa siis nelinkertaistettua samalla rahalla tekemällä oikeat hankintaratkaisut." Niin, 500 gigan levyt ovat järkyn hintaisia, joten tietysti ostetaan pienempiä, ei tässäkään mitään uutta ole.
Mutta se tyhmyys? Suositellaan oikeasti hankkimaan kaksi tai neljä levyä ja laittamaan ne RAID 0:lla kiinni "jos halutaan maksimoida kiintolevytehot." Samalla sitten maksimoidaan tiedonhukka, sillä jos yksikin noista neljästä levystä hajoaa, kadotetaan kaikkien neljän levyn tiedot. Teoriassa jotain tietoja saatetaan saada ongittua ulos, mutta koska tiedot monesti jaetaan esimerkiksi 32 kilotavun paloissa eri levyille, pitää tiedoston olla korkeintaa 96 kilotavua että sen ulos saa, siis teoriassa. Käytännössä ei saa helposti, koska itse tiedostojärjestelmä on rikki.
Tietysti voisi ajatella että tämä ei eroa mitenkään siitä tilanteesta, että käytetään vain yhtä levyä ja se hajoaa. Tällöinkin tiedot ovat hukassa. Pitää kuitenkin miettiä, että jos käytät useampaa levyä, todennäköisyys että yksi hajoaa on suurempi. Oikea ratkaisu normaalikäytön tehonlisäykseen on tietysti hankkia neljä levyä ja käyttää RAID 1+0:aa, eli raidoitetaan kaksi levyä ja peilataan niiden sisältö kahdelle muulle. Tällöin lukunopeus on maksimoitu, koska voidaan vieläkin lukea neljältä levyltä, mutta joudutaan kirjoittamaan aina vähintään kahdelle levylle, joten kirjoitusnopeus ei ehkä ole paras mahdollinen.
Nyt sitten odotellaan kun kotikäyttäjät haluavat "maksimoida nopeuksiaan" ja itkevät kun kaikki tuhoutui yhden levyn pimahdettua. Kun kerran neuvottiin näin tekemään.